torstai 21. huhtikuuta 2011

Varaslähtö vappuun.

Leivontapäivä äitin kanssa sisäls montaa kokeilua. Pyöreitä munkkeja ei oltu koskaan tehty, vaan rinkilöitä, myöskään ei oltu täytetty tai kuorrutettu. Ja tämä kaikki kokeiltiin tänään.


Munkkeihin käytettiin perus pullataikinaa: 

5 dl maitoa
100 g sokeria (1dl sokeria painaa 85 g)
100 g voita
20 g suolaa
1 kanamuna
50 g hiivaa
n. 12 dl vehnäjauhoja
rypsiöljyä paistamiseen

Valmista pullataikina normaaliin tapaan (ja tähän Iina sanois, että kaikki ei tiiä miten se tehdään, ni sanon, että kato jauhopussin kyljestä :P ) 
Kohota liinan alla vedottomassa paikassa ihan reippaasti 1/2-1 tunti.

Pyörittele taikinasta melko pieniä pullia ja anna vielä kohota hetkinen. 
Laita suunnilleen litra rypsiöljyä kattilaan lämpiämään (n. neloselle) ja kansi viereen, jos sattuu leimahtamaan.

Painele pullia pikkasen littanaksi, niin saat kivan muodon ja munkit on helppo päällystää.


 Öljy on tarpeeksi kuumaa sitten kun taikinamöykky pompsahtaa nopeasti pintaan ja alkaa tiristä. (voi kokeilla esim. vaalealla leivällä.)
Kun munkki on saanut kauniin kullanruskean värin, käännä munkki apuvälinettä käyttäen ja paista toinen puoli. 
Munkit valutetaan liiasta öljystä talouspaperin päällä.
Kun öljy on tarpeeksi kuumaa ja ensimmäinen munkki paistettu testiksi, niin paistaminen alkaa olla melko nopsaa ja kerrallaan voi paistaa useammankin.

Munkkeihin laitettiin kahdenlaista täytettä (vaihtoehtojahan on lukuisia.) Osassa on vaniljakreeni ja osassa kuningatarhillo. Täyttäminen tapahtu pursottimella ja siihen valittiin pitkä ja kapea tylla, joka tyrkkästiin munkin keskelle ja pruikkastiin täytettä sisään. Tässäkin sai olla varovainen ettei täytettä tule liikaa.                                                       
Tälläkertaa en tehnyt kuin yhden kuorrutteen, koska iskä on nirso ja nää jäi kuitenkin lähinnä porukoitten tuhottavaks. 

Suklainen kuorrute sisälsi: 
1 dl kermaa 
200g suklaata 
Nämä hiljalleen kattilassa sulatettiin tasaseksi seokseksi ja levitettiin munkkien päälle.
Vähän oli löysän oloista ja saattaa olla että ei hyydy kovin hyvin. Mutta pikkuvikoja. Sokerikuorrute tuntui ajatuksena niin makealta. 




Lopuksi tehtiin osasta taikinasta ihan perus munkkirinkilöitä, jotka sokeroitiin sirosokerilla, joka on tavallista sokeria hienompaa.
 

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Kevätkakku.

Jo pari viikkoa on ollu sellanen fiilis, että on pakko saada tehdä joku keväinen ja värikäs kakku.
No tänään sitten tuli se päivä, kun kaivoin massat ja muotit ja värit esiin ja kyhäsin semmosen väripläjyksen, että huh. 

Mutta väriä löytyy.
Samalla oli taas opettavainenki leivontatuokio.
Kakun päällinen on vaahtokarkinmakuista massaa ja oli ihan mielettömän kivaa käsitellä, venyvää ja pehmeetä - tätä kyllä haluun uudemmanki kerran käyttää. 
Kakun sisällä on semmonen sekametelisoppa täytteenä, että en oikeestaan itekkään muista mitä. 
                                                                       Määriä en ainakaan osaa sanoa :D 


Mutta sitruunarahkaa, maustamatonta tuorejuustoa, vispi cremeä ja vähän mojito drinkmixiä. Pirtee ja raikas ainaki ;) 
Pääsin myös kammostani käyttää liivatejauhetta, kun lehtiä ei ollukkaan kaapissa. Onnistuin.
Pohjana käytin taas sienikakkupohjaa, mutta tein tälläkertaa tumman pohjan. 

3 dl vehnäjauhoja (kaakaopohjassa korvataan ½ dl vehnäjauhoista kaakaojauheella)
1-2 tl leivinjauhetta
4 munaa
2 dl sokeria
1 dl kiehuvaa vettä

Munat ja sokeri vaahotetaan normaalisti vaaleaksi vaahdoksi ja vaahtoon lisätään pikkuhiljaa kiehuva vesi edelleen kovasti vatkaten.
Jauhoseos siivilöidään ja käännellään varoen vaahdon sekaan ja taikina kaadetaan voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. (Itellä ei taaskaa niitä korppujauhoja ollu niin käytin leseitä.)
Paistetaan 200 asteessa n. 30min.

Koristeet on värjättyä marsipaania +  tietenkin suklaamunia ;)


Iso leppäkerttu on marsipaanilla päällystetty kakkutaikinasta tehty muffinssi.

torstai 7. huhtikuuta 2011

Ruispalat.

Se joka tykkää ruisleivästä ja haluaa päästä halvalla ja myös mielellään tuoksuttelee tuoreen, vastapaistetun leivän tuoksua kotona, niin suosittelen tätä leipää! 
Ja onnistuu ihan keneltä tahansa, lupaan ;)
Varmaan melkein jokasessa vähänkään isommassa ruokakaupassa myydään Myllärin ruisleipäainesta 

 9 dl lämmintä vettä
25 g tuorehiivaa tai 1/2 pussia kuivahiivaa
16 1/2 dl ruisleipäainesta

Ja nämä vaan ronskisti sekasin. Tietty jos käyttää tuorehiivaa, niin sehän ensin liotetaan veteen :P

Tämä ohje löytyy myös sen kyseisen pussin kyljestä, MUTTA! Jos tahoo leipäsistään ns. taskuja, onttoja, pullukoita ruiskuplia ( :D ), niin ite oon huomannu, että jos laittaa hiivaa pikkasen ohjeistettua enemmän ja jättää ohjeen jauhomäärästä vähän pois, niin toimii. Ite huitasen taikinan sekasin vaan lusikalla. 

Taikinan annetaan kohota rauhassa liinan alla tunnin verran jonka jälkeen taikinaa ladotaan pieniin kasoihin pellille ja jauhojen avulla taputellaan ohuiksi. Ja melkosen ohuiksi saa kyllä taputellakin. 
Taas annetaan lepäillä puolisen tuntia ja sitten paistetaan 250 asteessa n. 25 min. 

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Viikonloppu kotona.

Leipominen on ihan loistavaa ajantappamista. Viikonloppu meinas olla piiiiitkästyttävä, joten minä hääräsin hellan äärellä melko paljon.
Löysin Karppien sivuilta kivan juustofanin suolasen herkun: Juustopallerot. Tai ennemminki juustokököt tai jotain semmosta :D 
Ohje oli helppo ja kiva tehdä ja varmasti teen uudelleenkin.


4 dl juustoraastetta  
4 munanvalkuaista
1 tl leivinjauhetta
2 tl vehnäjauhoja
  
Valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi jonka sekaan nostellaan varoen juustoraaste ja siivilöity jauho-leivinjauheseos.
Taikinaa ladotaan halutun kokoisiin kökköihin pellille (kökkeröt leviää suunnilleen puolella).

Uuni 225 astetta ja sen aikaa, että ovat kauniin kullanruskeita.
Maistuu ihan sellasenaan, mutta toimii mainiosti sämpylän sijaan. Halkase ja mätä täytteeks mitä lystäät ja nam nam! 


Sunnuntaina teki mieli jotain makeeta (vaikka piti jo syödä ihan kiltisti ja fiksusti. Yeah.)
Joskus tein ihanaa kardemummakakkua ja nyt päätin väkertää sen samasen muffinssien muodossa. 

Kuorrutettu ja naturelli kardemummamuffari
150 g voita tai margariinia 
1 ½ dl sokeria
2 munaa
3 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa (ei jauheena)
2 dl maitoa



Voi ja sokeri vatkutetaan vaahdoksi ja munat lisätään vaahtoon yksitellen edelleen kovasti vatkaten. 
Lisää kuiva-aineseosta ja maitoa vuorotellen taikinaan.
Jos teet kakkuna, niin voitele ja korppujauhota vuoka (leseet yms käy myös erihyvin, jos korppikset kaapista puuttuu.) 
Taikina vuokaan/vuokiin ja päälle voi heitellä pähkinärouhetta, raesokeria, kookoshiutaleita tai vaikka lapsia (no miksei aikuisiakin?) ilahduttamaan värikkäitä nonparelleja.
Uuni about 200 ja n. 40 min 

Ite päädyin kuorrutteessa keittämään purkillisen kondensoitua maitoa toffeeks ja sekottamaan sen vaniljajugurttiin ja voilá! 
Toisaalta joku vähän raikkaampi kuorrute olis toiminu paremmin, mutta veipä ainaki makeenhimon tehokkaasti ;P

Kauniisti lässähtänyt :)
 

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Päivä murusen kanssa.

Viisivuotias kummityttöni Aino on päässy touhuumaan kummin kanssa taikinoiden parissa jo ihan pikkutytöstä asti ja sillä neiti tykkääkin vissiin hirmusesti leipomisesta.
Ystävänpäivän alla hain neidin hoidosta ja pidettiin leivontapäivä. 

 Aino oli innokas apuri ja kääretorttutaikina tehtiin yhteistuumin ja siitä isolla piparimuotilla otettiin kakkuihin osat. Kakkujen väliin tuli ihan vain kermaa ja mansikkahilloa. 
Koristevaihtoehtoja oli monia, mutta typysen kakku sai kovasti samanlaisen koristelun, kun kummin kakku ;)







Ja tässä pikkuleipuri 2v leipomassa aamupalasämpylöitä hiukset vielä ihan unipörrössä :)

Vanhoja kakkusia.

Nyt kun vihdoin sain luotua tän blogin leipomuksien julkasemista varten, niin pitänee nuo vanhemmat tuotokset esitellä ensimmäisenä. 
Kuvat niistä löytyy, mutta sisältö on täysin surkean muistini varassa. 


Ystäväni tilas 8 vuotta täyttävälle pojalleen kakun ja sain ihan vapaat kädet ja ajettelin, että olishan kiva, jos kakussa olis jotain semmosta mistä poika tykkää. Super Mario on niin in, että päätin samalla kokeilla uutta elintarviketussia ja piirsin marion sokerimassaan ja maalasin pastavärillä.  Muu kakku sai siniseks värjättyä Flora Vispiä niskaansa ja totesin seuraavana aamuna, että virhe oli tehdä niin. Värit oli alkanu levitä ja tulos oli kamala. 
Mutta onneks kakun tilaaja ja sankari oli tyytyväisiä. Miehet kun ei välitä niin niistä pikkuvirheistä :P


Polka dot-kakku syntyi Mario-kakun jälkeen samana iltana, koska sokerimassalla kuorruttaminen oli vielä totally uus juttu ja halusin kokeilla sitä koko kakulla.
Helppoa se ei ollu ja tuloskin oli ruma. 
Mutta kokeilemalla oppii. Vissii? Tässä vaiheessa usko omiin taitoihin oli aika olematonta. "Mä en enää ikinä leivo mitään".






 Ystäväni Iina täytti 24v tammikuussa ja halusin yllättää kakulla, niinkun tein edellisenäkin vuonna.
Iinalla on pienoinen lammasfetissi ja lempiväri on vihreä, joten kakun teemaa ei ollu vaikea päättää.
Kakun päälle pääty Late Lammas, joka oli ensimmäinen sokerimassajuttu johon olin tyytyväinen. 
Kakku sai vihreän päällysen ja sekin epäonnistu. Virheet peitin muratinlehdillä, jotka sai vähän helmiäistä pintaan.




Seuraavaks oli vuorossa omat synttärit.
Kakku sai päälleen kaikkea sitä mistä mulla on pakkomielteitä: Mustaa, punasta, valkosta, nappeja. 
Napit sokerimassaa, kakun musta päällinen lakritsikinuskia Kick-patukoista ja kermasta (aika nam...)

Reunoilla Flora Vispiä ja mustaa Snöreä.
Tämäki kakku alko hyvin äkkiä reagoida väärien ainesten yhdistelyistä ja värit valu jne. Järki meinas mennä. 
Niinpä päätin riisua kakun rumuudesta ja koittaa uutta päällystä ennen kun uudet vieraat saapu.

Ja sitten kakku näytti tältä:
 Päällä ruskeaa sokerimaassaa, mustia ja valkosia nappeja, valkosia lumihiutaleita ja suklaasta tehtyjä sydän- ja perhoskoristeita. 
Melkoinen sekasotku siis, mutta tämä kuorrutus säilytti vihdoin muotonsa ja näkönsä sen aikaa kun oli tarvekin.
Kakun sisältä löytyi Kinuskikissan sienikakkupohja, jota käytän melkolailla aina kakuissa + sitruuna ja lakumousset, jotka hyydytin liivatteella.






Ja taas tuli pienoinen pyyntö ystävän taholta, että voisinko leipoa hänen 10v täyttävän pojan kaverisynttäreille Darth Vader-kakun. 
Olin eka, että ANTEEKS MINKÄ?! No, nimi sai kasvot ja semmonen ihmeellinen musta naamiohan se oli. Kokeilin sokerimassasta muotoilla tuota rumilusta ja onnistuhan se ihan jees. Tein kaks valomiekkaa ja tyypin nimen ja olin, et okei, nyt on koristeet tehty. 
Kunnes vajaa viikko ennen pojun juhlia tuli viesti, että jäppinen oli ikäänkuin vähän muuttanu mieltään.
No eikun kokeilemaan sitten säbä-aiheisia koristeita.
Pallo sai muotonsa pesupallon päälle asetellusta sokerimassasta ja mailat on osittain sokerimassaa ja osittain marsipaania, jonka totesin olevan paljon kivempaa käyttää tommosee pikkunäpertelyyn. 

Ja vihdoin onnistu kakun kuorruttaminen tolla massallaki, niin, että leipuri on itekki tyytyväinen. Vielä kerran siis: Kokeilemalla oppii. 
Kakun sisältä löytyy vaniljamousse+ vademia ja vadelmamousse+vadelmia. 
Lopuksi päätin sitten iskeä tuon Darth Vaderinkin kakun reunaan, kun itellä sille tuskin käyttöä on. Sankari sai itse päättää mitä sille tekee.
Kavereitten suusta oli kuulunu ihastuksen huokailuja ja: "Vähän siisti, mäki haluun tollasen." ;) 
Ja sehän jo riittää kiitokseks.